Tänään tuli joku vimma tutkiskella nettihuutokaupan lankatarjontaa. Joka ikinen kerä - yksittäisiä osittain käytettyjä sotkuisiakin keriä ja kammottavia värejä ja materiaaleja - yritti huutaa: "Osta! Osta!".
Kämmenet hikosivat. Nenää kutitteli. Varpaatkin kipristelivät. Ihania. Ihania.
Jostain kaukaa kuului järjen huuto: "Idiootti!". Tosiaan. Vuoden päästä saisi taas lankahamsterien ostolakossa ihmetellä, mistä ne kaikki kammottavuudet on kaappiin tiensä löytäneetkään. Yksittäisiä keriä olisi vaikka mihin tarpeeseen, muttei käytettävissä, kun järkkyjä olisivat. Minulle eivät ainakaan olisi sopineet.
Sain pidettyä hiirikäden ja sormet kurissa, enkä tehnyt tarjousta langoista. Sehän ei toisaalta olisi vielä ostos, kun ei sitä välttämättä voittaisi kuitenkaan. Mutta voisiko joku muu haluta niitä lankoja? Ei voi ottaa riskiä. Lankakaupparetki tekisi varmaan tänään minusta lopun. Onneksi on sunnuntai. Ja pyydän kanssahamstereita, jotka ehkä tietävät jonkun kaupan olevan tänään auki, pitämään sen omana tietonaan. :)
Nyt täytyy mennä kuluttamaan niitä aiemmin kertyneitä varastoja. Monta kiloa täytyy saada pois kaapeista ennen kuin uusille on edes tilaa. Ikuisuusprojekti vauvan paita pitäisi nyt saada ensin pois puikoilta, sitten miehen paita tai oma fifi... Tekemistä siis riittäisi ja tämä umpiluu vaan ihmettelee nettilankatarjontaa. Apua!
Täytyy mennä kokeilemaan parvekkeelle, joko tarkenisi neuloa auringonpaisteessa toppavaatteet päällä. ;)
1 kommentti:
:D Oivoi. Juu, tuttu tunne! Sitten sitä ihmettelee että miksi ihmeessä on ostanut tätä sinänsä kivaa lankaa kirkkaankeltaisena tai sähkönsinisenä. ;)
Lähetä kommentti