Viime viikko menikin töiden parissa, ja perjantai sitten kului toipuessa ja tyttären synttärijuhlia järjestellessä. Kolme vuotta sitten USA jyräsi Irakiin ja minä pelkäsin piuhat mahalla... No, 28. päivä tytär olikin jo kainalossani ja siinä on pysynyt... Teeppä tuossa nyt sitten käsitöitä kun on kainaloinen kiinni koko ajan!
En ole ehtinyt edes käydä sellaisissa kaupoissa, joissa olisi lankaa myynnissä. Ruokaostoksetkin on tehty kunnan keskuksessa, jossa ei ole kuin yksi askartelukauppa ja yksi sekatavarakauppa, ja kummankaan valikoimiin ei kuulu minkäänlaiset langat. Harmi, onhan kirkonkylällä ollut ennen oikein iso kehräämökin!
Itseasiassa en ole käynyt eds kangaskaupassa, vaikka on pitänyt jo pari viikkoa käydä tarkistamassa, onko naapurikaupungin Eurokankaassa nepparinauhaa. Sellaisen huhun olen kuullut...
Ainoa edistynyt työ on pikkulikan villasukat viimekeväisestä ranskanpastilli-Santorinista. Peräti yksi varsi on valmistunut... Sekin pikkuveljeä katsellessa telkasta sunnuntai-iltana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti