Viime viikolla kävin lankakaupassa ostamassa huivilangat anopin äitienpäivälahjaa varten. Oman äidin huiviinkin pitäisi hankkia langat, mutta jos ensin yrittäisin päästä vauhtiin anopin huivin kanssa. Tuli yllättäen vähän syyllinen olo lankaostoksesta, vaikka se ihan sääntöjen mukainen hankinta olikin. Tänäänkin kävin lankakaupassa hiplaamassa lankoja ja ostamassa uuden Addin pyöröpuikon. Minä olen nykyään tosi rasittava asiakas lankakaupassa, kun tutkin kaikki hyllyt, kyselen myyjältä uutuudet ja värikartat ja kaiken tenttauksen jälkeen ostan ehkä puikot tai en niitäkään.
Kulunut lomaviikko on mennyt ennen kaikkea upeasta ulkoilusäästä nautiskellen eli hiihdetty on joka päivä ja ensimmäiset pisamat saatu kasvoihin, mutta olen toki neulonutkin. Mukana reissussa on kolme työtä, joista kaulaliina pojalleni valmistui ja pääsi heti käyttöön, Ruffles-huivi valmistunee huomenna automatkalla takaisin pääkaupunkiseudulle ja kolmas eli palmikkoneuletakki kummitytölle Debbie Blissin ohjeella pääsi puikoille alkuviikosta. Nyt kun hankin uudet Addit, saattaa neulominen sujua vähän joutuisammin, kun ei tarvitse enää kiskoa silmukoita pyöröpuikon siiman ja puikon yhtymäkohdan ylitse. En omasta mielestäni neulo edes kovin tiukkaa, mutta Addit ovat ainoat pyöropuikot, joilla neulominen sujuu (ja sivumennen sanoen en enää neulokaan kuin niillä ja joskus sukkapuikoilla).
1 kommentti:
Minä neulon oikeasti aika löysää, etten jopa tosi löysää, mutta silti joudun siirtelemään usein silmukoita yksi kerrallaan sen liitoskohdan yli. Ja hitsinjutskat sentään että se jurppii!
Lähetä kommentti