Jännä miten paljon tämmöiseen mukaan lähteminen tuntuu, jo nyt kun mitään ei ole vielä tapahtunut.
Olen vetkuttanut inventaarion tekemistä lankaosastolle. Osin sen vuoksi, että pitäisi jaksaa kaivella lankoja esiin monesta eri paikasta. Osin sen vuoksi, että haluaisin uskotella itselleni että kaikki lanka jota minulta löytyy olisi järkevää, käyttökelpoista ja suorastaan melkeinpä tarpeellista. Jossain vaiheessa se inventaario kuitenkin tulee eteen. Katsotaan, ehdinkö ennen loppukuuta :)
Samaan aikaan kova pähkäily käy miettiessä, mitä kummaa nyt sitten tekisin. Luulen, että joudun aloittamaan huomenna jonkun isoilla vermeillä tehtävän huiviviritelmän. Ellei sitten illan aikana jokin monista potentiaalisista projekteista kirkastu suoranaiseksi visioksi.
Chatissa pari päivää sitten juttelimme erään tutun kanssa siitä, kuinka paljon helpompaa on olla ostamatta jos ei ajattele olevansa ostolakossa. Mietin tuleeko tämänkin kuukauden aikana tuntumaan samalta kuin karkkilakossa, että yhtäkkiä himoaa asioita joita ilman on aikaisemmin voinut olla. Luulen, että tämä on se asia mitä itse tässä joudun itsestäni löytämään: sopiiko minulle totaalikieltäytyminen vai olisiko parempi keino opetella kohtuullisuutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti