Aivot eivät oikein tänään toimineet, ja olisi pitänyt aloitella villatakista pääntien kavennuksia... Koska en luottanut siihen että tästä olisi seurannut mitään hyvää, ja sitäpaitsi vietin illalla laatuaikaa yksin kotona vauvan kanssa, päätin sen sijaan kaivaa esiin purettavia töitä. Täten myönnän itselleni yhteensä 150 grammaa purkubonusta.
Ensimmäiseksi tuomittiin pitsisukat Kotiväestä. Ensimmäinen sukka oli valmis ja toistakin oli tehty hyvän matkaa... Noin kolme vuotta sitten. Pitsi ei ollut oikein onnistunutta, ja sukka oli liian suuri vaikka neuletiheyden muka piti olla kohdallaan. Huokaus. Voisin yrittää vastaavaa mallia jatkossa vaikka hyllyssä ajelehtivasta Regia Cottonista.
Toiseksi joutuivat tuomiolle miehen putkisukat Nallesta. Toinen sukka oli valmis, eikä toisestakaan puuttunut kuin suunnilleen kärkikavennukset. Into putkisukkiin loppui silloin joskus kun opin tekemään kantapään. :)
Kolmas purettava oli ihan valmis pitsipusero Samoksesta. Se oli vähän liian pieni, kaula-aukko oli liian suuri, eikä kuviokaan näyttänyt niin kivalta sitten lopulta valmiissa vaatteessa. Aloin jo visioida Samoksesta Nealle kevättakkia...
Ehkä huomenna on sitten parempi neulepäivä. Ainakin sain sentään tuhottua muutaman työn, jotka vain veivät tilaa kaapeista, ja toisista sukista sitäpaitsi löytyi 2.5-milliset bambusukkapuikot joita en tiennyt omistavani. ;) Kenties tässä ollaan sittenkin voiton puolella.
1 kommentti:
Voi voi. Ikävää kuulla. Mutta ehkä ne puretut työt...tai ne langat joita käytit niihin purettuihin töihin...ehkä ne saavat uuden muodon. Äh...puhun sekavasti, mutta uskon sinun ymmärtävän.
Lähetä kommentti