Neulerintamalla ei vielä mitään uutta, raglanhihainen villatakki on valmistumassa, joten siitä voinen raportoida viikonloppuna tarkemmin.
Sen sijaan iski ahdistus. Olemme lähdössä kohtapuoliin Tukholmaan ja siellä olisi tiedossa houkutuksia. Vanhassa kaupungissa on Anntorps Väv (lue: Noroa, Colinettea, Debbie Blissiä, Elsebeth Lavoldia) sekä Ullcentrumin kauppa. Lisäksi matkan varrella olisi This Side Up...
Joudumme myös hengaamaan miehen expat-ajan kotikonnuilla Östermalmilla. Menemme ostamaan kirjaa. Se on matkan pääasiallinen syy (ei lanka), koska SVT:n kauppa ei toimita Suomeen ja Jussi, tuo keski- ja viikinkiaikaan hurahtanut miespolo, haluaa kirjan. Mutta voi ei! Maisemien katselun lisäksi Kaknäsin tornista näkee varmasti hyvin, että Karlaplanin metroaseman läheisyydessä sijaitsee Nysta.
Siksi mietinkin erilaisia keinoja selvitä tilanteesta, koska Tukholma ei mun toiveistani huolimatta ole yllättäen joutunut aikapyörteeseen ja siirtynyt jo aikaan, jolloin saa taas ostaa lankaa.
1) Havaitsen, että rakas mieheni haluaa ihan yhtäkkiä ja spontaanisti ostaa minulle lankaa, koska mulla on synttäritkin ihan pian ja hääpäiväkin on tulossa... eli lokakuussa ja marraskuussa. Jussi osti juuri ihan spontaanisti digivideokameran, joten kyllä lanka sopii samaan kuvioon!
2) Jään norkoilemaan lankaliikkeen eteen ja kun joku kävelee ohitse, sanon "Psst, osta mulle lankaa, mä maksan provikkaa, saat 200 kruunua, jos haet lankaa". Tätä ehdotettiin myös eilen neulontatapaamisessa.
3) Lahjon Rouva Ylidiktaattorin eli jos huomaatte yhtäkkiä esim. Silky Tweediä ja Colinetten Point 5:ttä ym. ihanuuksia Kristelin välittömässä läheisyydessä, niin tiedätte, että suunnitelmani onnistui! Tätäkin suunnittelin eilen.
4) Maksan Visalla ja totean, että teknisesti langat eivät ole minun ennenkuin Luottokunnan lasku tulee puolentoista kuukauden kuluttua - sitä ennenhän mulla on vain hallintaoikeus lankoihin, jotka ovat Luottokunnan omistuksessa. Tätä voisi verrata Jussin autoon: vasta nyt, kun viimeinen erä on maksettu, auto on Jussin. Sitä ennen rekisteriotteessa luki, että omistaja on GE Capital ja haltija Jussi. Kumma juttu, tämäkään suunnitelma ei mennyt eilen läpi.
5) Ilmoitan miehelle, että koska mä järjestin risteilyn hänen haluamansa kirjan takia, hän voi korvata oman osuutensa matkakustannuksista hankkimalla lankaa. Tämä voi kuulostaa muunnelmalta kohdasta 1 tai jopa ankarasti kielletyltä langan ostattamiselta, mutta se ei ole niin. Me maksamme kaiken puoliksi (niinkuin tulevan Riikan-matkankin) ja näinä barter-kaupan aikoina Jussi voi korvata oman osuutensa myös langan muodossa eurojen sijaan. Tämä keksin eilen Interweave Knits -ostoksilla.
6) Singahdan ensin Science Fiction Bokhandeliin ja tuhlaan rahani pahviseen, luonnollisen kokoiseen Darth Vaderin kuvaan, jolloin minulla ei ole varaa lankaan. (Jussin työhuone kuulemma kaipaa Darthia ja viimeksi ne olivat loppu.)
7) Sorrun. Ostan ihan järjettömiä määriä lankaa ja heiluttelen röyhkeästi Mayaani neuletapaamisissa ja hehkutan Noron pehmeyttä ja silkkisyyttä enkä piittaa siitä, että mut diskataan. Onhan tämä yllättäen tullut tilaisuus ostaa lankaa jo palkinto sinänsä! Ja sitten, kun Visalasku tulee, itken ja valitan ja uikutan kaksi viikkoa ja syön pelkkää näkkileipää, kun rahat ovat loppu ja Riikaankin pitäisi mennä ja kissat ruokkia ja...
8) Teen jotain muuta, mutta mitä? Unohtuiko jotain?
3 kommenttia:
:-DDDDDDDDDDDDD Kyllä sait aikaseksi tämän viikon parhaimmat naurut, oikein mahaan koskee :-). Mitäs jos naamioituisit jotenkin niin, ettei kukaan dieettiläinen tunnista sinua, jos sattuisi samaan aikaan Tukholmaan. Ja näin ei jäisi kauppojen valvontakameroihin todistusaineistoa. Tyyliin punainen perukki ja irtoparta ... tai vaikka hiihtomaski :-). Oijoi, tuollaisissa jutuissa ei kyllä tiedä koskaan, mihin reissu päättyisi, josko vaikka terroristiepäilyn takia kaltereiden taakse :-o. Kyllä on dilemmaa kerrakseen!
Minäkin muuten löysin eilen reissullani yhden pikkuruisen lankakaupan jokaviikkoisen reissuni varrelta, mutta en mennyt edes tien toiselle puolella katsomaan ikkunasta tarkemmin, mitä kaikkia ihanuuksia sieltä löytyy. Ainoastaan iso Anny Blattin lappu näkyi jo kauas. Toisaalta minun edullisten-lankojen-metsästäjän -nenääni leijui jo kaukaa kalliitten lankojen haju, joten tuskin siitä liikkeestä ainakaan uusi asuinpaikka tule. Ja ehkä sinne ei mahdu edes vaunuilla sisään :-).
Marjut parka! :D On se elämä täynnä koettelemuksia. ;) Eikö suunnitelmaksi 8. sopisi, että järjestetään joskus myöhemmin lankadieetin päätyttyä shoppailumatka Tukholmaan? ;)
Ja minä kun ihan elävästi muistan kuulleeni, että Jussi aikoi opetella neulomaan. Sen piti ostaa Tukholmasta jotain kivaa lankaa itselleen ja heilutella puikkoja koko paluumatkan. Sillehän ei sitten mitään voi, jos reissun jälkeen Jussi toteaa, ettei neulominen olekaan kivaa ja unohtaa mayat ja norot ja colinettet nurkkiin vetelehtimään.
Lähetä kommentti