maanantaina, helmikuuta 27, 2006

Jokos se helmikuu meni?

Huomenna on helmikuun viimeinen päivä, jos oikein katsoin kalenteria. Olo on hieman sekava... Lankahamsterikuukauden neuleiksi jäävät Litla Hyrna Huldu -huivi ja torkkupeitto. Aloitin tässä jokunen aika sitten myös sukkia, mutta niistä on valmis vain toinen eikä toista ole aloitettu, joten ei siitä sen enempää.

Samalla terveisiä Vilnasta! Kävimme siellä pitkän viikonlopun. Matka meni melkein mönkään, koska lähtöä edeltävänä iltana Frank-kolli joutui virtsavaivojen takia eläinlääkärin päivystykseen ja teho-osastolle tarkkailuun huiman korkeiden maksa-arvojen takia. Viime ell-käynnin (kuukausi sitten!) jälkeen kissa oli kehittänyt virtsakiviä ja tukkeutumia. Onneksi naapurimme lupasivat huolehtia kissasta, joten pääsimme reissuun, vaikkakin kissa huolestutti koko ajan. Ihan koko ajan.

Tuossa kolli nyt torkkuu ja voi ihan hyvin. Toivottavasti.

Vilnasta löytyi muuten kolme lankakauppaa (osoitteista puuttuvat liudennusmerkit ja muut väkäset):

VCUP-ostoskeskuksen ylimmässä kerroksessa on Hoby Center -kauppa, jossa eri langat maksetaan eri tiskeille, vaikka tila oli sama; tarjolla oli myös nappeja ja ristipistotöitä (ja sana "maksetaan" selitetään ihan kohta). Käsityökauppa näyttää uudelta, koska sen perällä oli vielä tyhjää tilaa. Osoite on Konstitucijos pr. 16, ja kadun toisella puolella on uudenkarhea Europa-ostoskeskus.

Alveta-kauppa sijaitsee myös osoitteessa Vokiečių g. 2 vanhassa kaupungissa. En käynyt. Ensin en löytänyt sitä ja kun löysin sen, kauppa oli kiinni. (Ilmeisesti yksi Hoby Centerin lankakauppiaista on myös Alveta, ainakin mies sanoi, että alemainokset olivat ihan samanlaisia.)

Casa Lana sijaitsee osoitteessa Jono Basanavičiaus g. 2. Sen huomasimme, kun ajoimme kaupan ohi bussilla matkalla Trakaihin.

"Lanka" on muuten liettuaksi verpalai ja "villa" on vilna. (Juu-u, niinkuin kaupungin nimi suomeksi.)

Sitten selitys sanalle "maksetaan": ostin tuliaisia intialaiselle työkaverilleni eli Kidsilk Hazen tyyppistä silkki-mohairsekoitetta, joka maksoi 11,90 litasta eli n. 3,40 euroa per kerä. (Kalliimpiakin silkki-mohairsekoitteita oli, noin 17 litaksen hintaisia ainakin ja jotain siltä väliltä.) Pitihän sitä ostaa edes lahjaksi, kun noin edullisesti sai!

Myöhemmin reissulla mies tiedusteli, olenko mä nyt ostanut riittävästi lankaa, että saamme olutpullot ehjinä Suomeen. Riittävästi lankaa?

Siispä, arvon ylidiktaattori, koska jo kahtena vuonna olen onnistunut olemaan matkoilla lankahamsterien aikaan, kysyisin ensi vuoden varalle seuraavaa: saako lankaa ostaa, jos mies haluaa pehmustaa sillä olutpullonsa? Silloinhan se ei ole minun päätökseni, vaan hänen ja minkäs sille tekee, että mä en juo olutta eikä mies neulo? Yhteistyötä pitää silti tehdä, eikös niin? Entä, jos olympialaisiakin näkee vain venäjäksi, italiaksi tai saksaksi selostettuna ja sekä Suomen curlingjoukkue että jääkiekkojoukkue häviävät finaalissa? Entä saako lankaa ostaa, jos kissa joutuu teholle?

1 kommentti:

Kristel kirjoitti...

Oivoi, toivottavasti Frank voi paremmin!

Sinulla on kyllä selvästi taktisia virheitä näiden talvilomamatkojen ajoittamisessa. ;) Selkeästi jos mies haluaa lankaa olutpullojensa pehmusteeksi, niin toki hänen kuuluu ostaa ne langat lahjaksi! Lahjojahan saa ottaa vastaan sääntöjen puitteissa. ;)